Tuntuu siltä, että päivät täällä Göteborgissa vilisevät ohitse aivan liian nopeaa vauhtia. Tänä aamuna päivittelin mielessäni, että minne ihmeeseen se helmikuu oikein katosi. Harmittelin, etten ole tehnyt viime viikkoina juuri mitään merkittävää, korkeintaan istunut kotona koneen ääressä koulutehtävien parissa. Mutta olenhan minä. Olen tehnyt monia pieniä, mutta kivoja juttuja. Ja sitten hoksasin, miksi aika kulkee kuin siivillä. Koska niin kliseistä kuin se onkin, kaikki ne pienet jutut ovat juuri niitä, jotka tuovat eniten iloa arjen keskelle.
Ensimmäiset 7,5 opintopistettä on nyt kerätty ja olen myös huomannut saaneeni jo tässä vaiheessa selvästi lisää rohkeutta käyttää ruotsin kieltä. Olen aloittanut uuden todella mielenkiintoisen kurssin, käynyt leffassa, nähnyt pitkästä aikaa hyvää ystävääni, nauranut paljon ja tanssinut itseni lauantai-iltana pyörryksiin. Siinähän onkin yhtäkkiä jo paljon merkittävää.
Ensimmäiset 7,5 opintopistettä on nyt kerätty ja olen myös huomannut saaneeni jo tässä vaiheessa selvästi lisää rohkeutta käyttää ruotsin kieltä. Olen aloittanut uuden todella mielenkiintoisen kurssin, käynyt leffassa, nähnyt pitkästä aikaa hyvää ystävääni, nauranut paljon ja tanssinut itseni lauantai-iltana pyörryksiin. Siinähän onkin yhtäkkiä jo paljon merkittävää.
Tässä vielä pieniä onnenpalasia helmikuulta:
Ystävänpäivänä sain kukkia ja kahvittelin ihanan ystäväni E:n kanssa
Näin pikkuruisen apinan tiedekeskus Universeumissa ja otin lempparikenkäni jälleen käyttöön
Näin pikkuruisen apinan tiedekeskus Universeumissa ja otin lempparikenkäni jälleen käyttöön
Söin pitkästä aikaa todella hyvää sushia ja aloin haaveilla kesästä ja puistolounaista
Ja ehkä niistäkään ei tarvitse haaveilla enää pitkään sillä täällä alkaa jo olla ihan oikea kevät!
Ja ehkä niistäkään ei tarvitse haaveilla enää pitkään sillä täällä alkaa jo olla ihan oikea kevät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti